© Internetix  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]


5  Kirjasuomen kehittäjiä


Luettelossa on niiden kirjasuomen kehittäjien elämäkertatietoja, joiden nimet on mainittu tekstissä. Nimistä on linkkejä tähän luetteloon.
 

  • Agricola, Mikael (n. 1510–1557)

  • Syntyi Pernajassa, opiskeli Viipurissa, Turussa ja Wittenbergissä. Työskenteli Turun koulun rehtorina, piispan apulaisena ja piispana. Julkaisi ensimmäiset suomenkieliset painotuotteet: Abckiria (1543), Rucouskiria Bibliasta (1544), Se Wsi Testamenti (1548), Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan menoista (1549), Messu eli Herran Echtolinen (1549), Se meiden Herran Iesusen Christusen Pina (1549), Dauidin Psaltari (1551), Weisut ia Ennustoxet (1551), Ne prophetat Haggaj, SacharJa, Maleachi (1552).
  • Ahlman, Frans Ferdinand (1836–1895)

  • Syntyi Hauholla. Toimi opettajana Helsingissä, myöhemmin senaatin kielenkääntäjänä. Julkaisi useita suomen ja ruotsin kielen sanakirjoja ja osallistui virkakielen sanaston kehittämiseen.
     
  • Ahlqvist, August (1826–1889)

  • Syntyi Kuopiossa, opiskeli Helsingissä. Suomensi oppikirjoja ja oli perustamassa Suometar-lehteä. Teki tutkimusmatkoja suomalais-ugrilaisten kansojen pariin, työskenteli suomen ja sen sukukielten professorina Helsingin yliopistossa. Julkaisi mm. arvosteluja, runoja (nimellä A. Oksanen), runousopin sekä kielitieteellisiä tutkimuksia. Perusti Kotikielen Seuran 1876.
     
  • Becker, Reinhold von (1788–1858)

  • Syntyi Kangasniemellä. Turun akatemian historian professori, senaatin kielenkääntäjä. Tutki kansanrunoutta, julkaisi Turun Wiikko-Sanomia, kirjoitti ruotsinkielisen suomen kieliopin, jossa oli laaja esitys lauseopista. Aloitti itämurteiden ainesten tuomisen kirjakieleen.
     
  • Collan, Fabian (1817–1851)

  • Syntyi Iisalmessa. Työskenteli historian opettajana Kuopion lukiossa ja Helsingin yliopistossa, sanomalehtimiehenä ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteerinä. Kirjoitti Lönnrotin aineiston pohjalta ruotsinkielisen suomen muoto-opin 1847.
     
  • Eurén, Gustaf Erik (1818–1872)

  • Syntyi Porissa. Työskenteli opettajana ja lehtimiehenä Turussa ja Hämeenlinnassa. Kirjoitti useina painoksina ilmestyneen suomen kieliopin sekä suomalais-ruotsalaisen sanakirjan. Julkaisi runsaasti muutakin kirjallisuutta.
     
  • Florinus, Henrik (1633–1705)

  • Syntyi Paimiossa, työskenteli Hämeenlinnan koulun rehtorina sekä Paimion ja Kemiön kirkkoherrana. Julkaisi tarkistetun painoksen Raamatusta (1685) ja suomensi kirkkolain (1688). Laati latinalais-ruotsalais-suomalaisen tulkkisanakirjan ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen sananlaskukokoelman (1702).
     
  • Ganander, Kristfrid (1741–1790)

  • Syntyi Haapajärvellä, opiskeli Turussa, työskenteli Rantsilan kappalaisena. Keräsi kansanrunoja, arvoituksia ja sananlaskuja. Julkaisi mm. ruotsinkielisen, runsaasti suomalaisia kansanrunonäytteitä sisältävän Mythologia Fennican (1789) sekä kokosi aineiston n. 30 000 hakusanaa sisältävään suomalais-latinalais-ruotsalaiseen sanakirjakäsikirjoitukseen Nytt Finskt Lexicon (1786–1787).
     
  • Genetz, Arvid (1848–1915)

  • Syntyi Impilahdella. Työskenteli lehtorina Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori. Teki laajoja tutkimus- ja keräysmatkoja Karjalaan, Lappiin sekä etäisempien sukukansojen pariin. Julkaisi mm. suomen kieliopin. Suomensi ja kirjoitti runoja nimellä Arvi Jännes.
     
  • Hemminki Maskulainen (Maskun Hemminki, Hemminki Henrikinpoika, Hemmingius Henrici, n. 1550–1619)

  • Syntyi Maskussa, työskenteli Maskun kirkkoherrana. Julkaisi suomenkielisen virsikirjan sekä suomennoksen keskiaikaisesta laulukokoelmasta Piae Cantiones.
     
  • Ingman, Antero Vilhelm (1819–1877)

  • Syntyi Lohtajalla. Helsingin yliopiston teologian professori. Käänsi uskonnollista kirjallisuutta, pyrki suomalaistamaan uskonnollista kieltä käyttäen kansankielen sanoja ja lauseparsia.
     
  • Jahnsson, Adolf Valdemar (1841–1894)

  • Syntyi Kustavissa. Työskenteli suomen opettajana Helsingissä ja klassillisten kielten lehtorina Turussa. Sanomalehti- ja kansanvalistusmies. Kirjoitti ruotsinkielisen suomen lauseopin, jota E. N. Setälä käytti lauseoppinsa ensimmäisen painoksen mallina.
     
  • Juslenius, Daniel (1676–1752)

  • Syntyi Mynämäellä, opiskeli Turussa, työskenteli heprean ja kreikan kielen professorina Turun yliopistossa sekä piispana Porvoossa ja Skarassa, Ruotsissa. Julkaisi ensimmäisen varsinaisen suomen kielen sanakirjan (Suomalaisen Sana-Lugun Coetus). Oli suomalaisuuden henkinen esitaistelija, ensimmäinen fennofiili.
     
  • Juteini (Judén), Jaakko (1781–1855)

  • Syntyi Hattulassa. Viipurin maistraatin sihteeri. Kirjoitti opettavaisia runoja, näytelmiä ja kertomuksia sekä kuvasi suomen kielen rakennetta.
     
  • Keckman, Karl Niklas (1793–1838)

  • Syntyi Oulussa. Helsingin yliopiston ensimmäinen suomen kielen lehtori, luennoi mm. kansanrunoudesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perustajajäseniä, toimi seuran esimiehenä ja sihteerinä.
     
  • Kilpinen, Volmari (Schildt, Wolmar Styrbjörn, 1810–1893)

  • Syntyi Laukaassa. Saarijärven ja Jyväskylän piirilääkäri, kielitieteen harrastaja. Sepitti runsaasti uudissanoja, pyrki uudistamaan suomen oikeinkirjoitusta. Julkaisi sanastoa sekä oikeinkirjoitusta käsitteleviä artikkeleita. Ajoi suomenkielisen oppikoulun ja yliopiston perustamista Jyväskylään.
     
  • Kollanius, Abraham (n. 1615–1667)

  • Syntyi Karkussa. Opiskeli Upsalassa ja Turussa. Hovioikeuden auskultantti, lainlukija, alilaamanni. Laati käsikirjoituksena säilyneen suomennoksen Ruotsin maan- ja kaupunginlaeista.
     
  • Koskinen, Yrjö (Yrjö-Koskinen, Yrjö Sakari, alk. Forsman, Georg Zacharias, 1830–1903)

  • Syntyi Vaasassa, toimi opettajana Turussa ja Vaasassa. Sanomalehtimies, Helsingin yliopiston historian professori, senaattori. Suomalaisuusaatteen tärkeimpiä puolustajia. Vaihtoi äidinkielensä ruotsin suomeksi. Kirjoitti mm. suomen kielen oppikirjan ja lauseopin.
     
  • Krohn, Julius (1835–1888)

  • Syntyi Viipurissa, oli äidinkieleltään saksalainen, sai kouluopetusta ruotsiksi, ranskaksi ja venäjäksi, mutta oppi lapsuudessaan myös käytännön suomea. Opiskeli Viipurissa ja Helsingissä, työskenteli Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina ja ylimääräisenä professorina, tutki suomenkielistä kirjallisuutta. Pyrki määrätietoisesti edistämään suomen kielen käyttöä sekä julkisesti että yksityisesti. Kirjoitti suomeksi Suonion nimellä.
     
  • Lizelius, Antti (Anders, Andreas, 1708–1795)

  • Syntyi Tyrväässä. Pöytyän ja Mynämäen kirkkoherra. Julkaisi tarkistetut raamatunsuomennokset 1758 ja 1776. Toimitti ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä (Suomenkieliset Tieto-Sanomat).
     
  • Ljungo Tuomaanpoika (n. 1550–1610)

  • Syntyi Limingassa, opiskeli Upsalassa. Lainlukija, Pyhäjoen, Saloisten ja Kalajoen kirkkoherra. Suomensi Ruotsin keskiaikaiset maan- ja kaupunginlait.
     
  • Länkelä, Jaako (1833–1916)

  • Oli kotoisin Oulun seudulta, Revonlahdelta. Filosofian kandidaatti 1860. Jyväskylän seminaarin ensimmäinen suomen kielen opettaja ja lehtori 1867–1894. Julkaisi äidinkielen oppi- ja lukukirjoja. Toimi myös liike- ja kunnallismiehenä.
     
  • Lönnrot, Elias (1802–1884)

  • Syntyi Sammatissa, opiskeli Turussa ja Helsingissä. Työskenteli Kajaanin piirilääkärinä ja Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professorina. Keräsi suomalaista kansanrunoutta ja julkaisi sen pohjalta mm. Kalevalan ja Kantelettaren. Julkaisi tietokirjoja mm. kasvi-, laki- ja lääketieteen alalta. Kokosi ja toimitti merkittäviä sanakirjoja ja uudisti suomen kielen sanastoa.
     
  • Martti (Herra Martti, Martinus Olai, n. 1515– n. 1585)

  • Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi. Laati tai kopioi vanhimman säilyneen suomenkielisen käännöksen kuningas Kristofferin maanlaista.
     
  • Petraeus, Eskil (Aeschillus, 1593–1657)

  • Kotoisin Vermlannista, opiskeli ja työskenteli Upsalan yliopistossa. Siirtyi lehtoriksi Turun kouluun 1630. Toimi myöhemmin Turun yliopiston ensimmäisenä teologian professorina, Turun tuomiorovastina ja piispana. Johti raamatunkäännöskomiteaa, kirjoitti latinankielisen suomen kieliopin.
     
  • Porthan, Henrik Gabriel (1739–1804)

  • Syntyi Viitasaarella, opiskeli Turussa, työskenteli Turun yliopistossa mm. dosenttina ja professorina. Suomen henkisen elämän keskushenkilö 1700-luvun lopulla. Oli perustamassa mm. Suomen ensimmäistä ruotsinkielistä sanomalehteä. Kuvasi ensimmäisenä suomalaisena tutkijana pääpiirteittäin oikein suomalais-ugrilaisen kieliperheen.
     
  • Renvall, Kustaa (Gustaf, 1781–1841)

  • Syntyi Halikossa. Turun akatemian suomen kielen dosentti ja kasvatusopin apulaisprofessori, Uskelan ja Ulvilan kirkkoherra. Julkaisi mm. suomalais-latinalais-saksalaisen sanakirjan ja suomen kieliopin. Kirjakielen kehittämisessä länsimurteiden kannattaja.
     
  • Roos, Samuel (1792–1876)

  • Syntyi Eurajoella. Lääkäri, kielenharrastaja. Laati runsaasti sanomalehtikirjoituksia ja suomennoksia mm. luonnontieteen alalta. Pyrki edistämään suomen kielen käyttöä julkisuuden kielenä mm. julkaisemalla oikeakielisyyttä ja asiaproosaa koskevia kirjoituksia.
     
  • Schroderus, Ericus (n. 1608–1639)

  • Ruotsalainen historian- ja kielentutkija. Keräsi Oulussa työskennellessään kielenoppaan avustuksella suomen sanastoa v. 1637 ilmestynyttä latinalais-ruotsalais-saksalais-suomalaista tulkkisanakirjaansa varten. Tämä oli ensimmäinen varsinainen sanakirja, jossa suomen kieli oli mukana.
     
  • Setälä, Eemil Nestor (1864–1935)

  • Syntyi Kokemäellä, kävi koulua Hämeenlinnassa, opiskeli Helsingissä. Helsingin yliopiston suomen kielen professori, valtioneuvos. Vakiinnutti maassamme kielihistoriaan keskittyvän nuorgrammaattisen tutkimussuunnan. Vakiinnutti suomen peruskieliopin kuvaustavat ja käsitteistön omissa muoto- ja lauseopin oppikirjoissaan. Toimi v. 1906 asetetun kielioppikomitean johtajana. Käynnisti suuria sanastontutkimushankkeita.
     
  • Sorolainen, Eerik (Ericus Erici, n. 1545–1625)

  • Syntyi Laitilassa, opiskeli Rostockissa, työskenteli opettajana Gävlessä sekä piispana Turussa. Osallistui Raamatun suomentamiseen. Julkaisi kirkkokäsikirjan, kaksi katekismusta sekä ensimmäisen suomenkielisen saarnakokoelman.
     
  • Speitz, Hartikka (Hardevicus Henrici, 1591–1651)

  • Syntyi Sääksmäellä, opiskeli mm. Wittenbergissä. Lainlukija. Julkaisi ensimmäiset suomeksi painetut lainopilliset teokset, Kustaa II Aadolfin sota-artikkelit sekä kuningatar Kristiinan antamat vuorityöasetukset.
     
  • Vhael, Bartholdus (1667–1723)

  • Syntyi Oulussa. Työskenteli opettajana Oulussa ja pappina Riiassa. Ilmajoen kirkkoherra. Kirjoitti runoja ja suomen kieliopin, joka julkaistiin postuumina 1733.

© Internetix / Erkki Savolainen 1998  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]