© Internetix  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]


2.10  Inessiivin päätteet

Murrepiirteen esiintyminen | Ilmiön historiaa | Nykyedustuksesta
 

Murrepiirteen esiintyminen

Murteissa inessiivin pääte on kahta päätyyppiä: joko geminaatta-s:llinen tai yksinäis-s:llinen eli maassa tai maasa (Kettunen 1940, kartta 104).

>Loppuheitto hämmentää kuvaa siten, että valtatyyppi eteläisessä Suomessa on maas. >Omistusliitteisistä muodoista käy ilmi, kumpi perustyyppi on kysymyksessä.
 

  • maassa, kylässä

Valtatyyppi, sama kuin yleiskielessä. — Geminaatta-s:llisen inessiivin ääripitäjät etelästä lähtien: Nurmijärvi, Loppi, Renko, Vanaja, Hattula, Kalvola, Koijärvi, Urjala, Vesilahti, Tottijärvi, Nokia, Ylöjärvi, Teisko, Kuru (paitsi Auree), Virrat, Töysä, Lehtimäki, Alajärvi, Lappajärvi, Kortesjärven koillispuoli, Evijärvi, Vimpeli, Perho, Kinnula, Reisjärvi, Haapajärvi, Nivala, Haapavesi, Pulkkila, Kestilä, Säräisniemi, Utajärvi, Ylikiiminki, Pudasjärvi, Ranua (osaksi), Rovaniemen itäkolkka, Kemijärvi, Sodankylä, Kittilä, Kolari, Turtola, Ylitornio, Alatornio. — Lisäksi etelässä erillinen alue ulottuu Virolahdelta ja Säkkijärveltä Luumäelle.
 

  • maas(sani), kyläs(säni)

Loppuheittoinen tyyppi, mutta omistusliitteen edellä on geminaatta-s. Loppuheitto on eteläsuomalainen piirre. Se ulottuu myös kaakkoismurteisiin. — Ääripitäjiä täysiä inessiivejä vastaan ovat Loppi, Janakkala, Lammi, Padasjoki, Asikkala, Heinola, Jaala, Valkeala, Suomenniemi, Savitaipale (osaksi), Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi, Hiitola, Kurkijoki.
 

  • maasa, kyläsä

Yksinäis-s:llinen tyyppi, esiintyy osassa hämäläismurteista, keski- ja pohjoispohjalaisissa murteissa sekä osassa Peräpohjolan murteita. — Eteläisempi lohko Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä: Tammelasta, Somerniemeltä, Somerolta Pöytyälle ja Yläneelle sekä sieltä Kokemäen kautta Laviaan, Suodenniemelle, Hämeenkyröön, Viljakkalaan. — Pohjoisempi lohko ulottuu Keski-Pohjanmaan Vetelistä ja Lestijärveltä Peräpohjolan Kemiin, Tervolaan, Rovaniemelle.
 

  • maas(ani), kyläs(äni)

Edellisen tyypin loppuheittoinen muunnos, esiintyy lounaisella rannikkoalueella lounaismurteissa ja osassa hämäläismurteita. — Alue ulottuu Vihdistä länteen ja Mynämäestä, Ikaalisista pohjoiseen Etelä-Pohjanmaalle saakka.
 

  • maas, kyläs, maahnansa

Etelä-Pohjanmaalla. Inessiivi on loppuheittoinen mutta omistusliitteen edellä on erikoinen pääte -hna, -hnä. Sitä esiintyy myös eräissä pronomineissa, esim. mihnä 'missä', johonakuhuna 'jossakussa'.
 

Ilmiön historiaa

Inessiivin päätteiden kahtalaisuudella, maassa maasa, on vastineensa myös lähisukukielissä, joten kahtalaisuus periytynee >kantasuomesta. Yksinäis-s:llinen tyyppi on kuulunut muinaisen >suomalaismurteen ja geminaatta-s:llinen tyyppi >muinaishämeen, samoin kuin >muinaiskarjalan, ominaisuuksiin.

>Varsinais-Suomesta pohjoiseen suuntautunut asutusvirta on sitten levittänyt yksinäis-s:llisen inessiivin Pohjanlahden rannikolle ja Peräpohjolan jokivarsille asti.

Eteläpohjalainen inessiivi maahnani 'maassani', mih(i) 'missä' on ilmeisesti ikivanhan edustustavan jäänne: -hna ~ hnä  palautuu asuun -sna ~ snä,  joka on geminaatta-s:llisen inessiivin lähtömuoto.
 

Nykyedustuksesta

Loppuheittoinen inessiivi, esim. maas, kyläs, on säilynyt Etelä-Pohjanmaalla kokonaisuudessaan hyvin. Jyväskylään muuttaneista opiskelijoista kerättyjen tietojen mukaan naiset ovat kuitenkin yleiskielisempiä kuin miehet. (Mielikäinen 1980 – 1991.)

hn:llinen inessiivi, esim. maahnani 'maassani', on kyllä väistymässä, mutta koululaisilla sekin oli 1970-luvun tutkimuksen mukaan säilynyt yli 70-prosenttisesti. Esimerkkejä: innoohnansa 'innoissansa', johonaki 'jossakin', tilahnansa 'tilassansa'.

Loppuheiton on arveltu olevan leviävä murrepiirre. Silti inessiivin loppuheitto on esim. nykyisessä Jyväskylän puhekielessä vähäistä. Se on keskittynyt pääasiassa pronominimuotoihin täs, tos, tuos, mis, niis sekä sanontaan siinä mieles.
 


© Internetix / Erkki Savolainen 1998  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]