© Internetix  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]


1.8.3  Vermlannin savolaismurteet

>Uuden ajan alussa alkanut savolaisten kaskenpolttajien >ekspansio eli asuinalueen laajentuminen ulottui aina Keski-Skandinaviaan saakka. 

Lähinnä 1600-luvun alussa saapui Ruotsin Vermlantiin uudisasukkaita Rautalammin pitäjästä. Vermlannissa kymmenet tuhannet ihmiset puhuivat savoa äidinkielenään vielä 1800-luvun alussa. 

Kielentutkijoille nämä ns. ''metsäsuomalaiset'' olivat kiintoisa kohde, sillä heidän kielensä oli säilynyt umpiossa. Kaskenpoltto Ruotsissa kiellettiin 1600-luvun puolivälin jälkeen eikä uusia suomalaisia enää virrannut Vermlantiin. Niinpä metsäsuomalaisten puheesta puuttuivat mm. >välivokaali ja >geminaatio, vaikka ne ovat nykyään vallitsevia murrepiirteitä Rautalammin seudulla. 

Nykyään Vermlannin savolaismurre on kuollut. Viimeiset suomea hyvin taitaneet metsäsuomalaiset olivat Johannes Johansson-Oinoinen eli Niittahon Jussi sekä Karl Persson. He kuolivat 1965 ja 1969.



>Vermlanti (Värmland) on lääni Keski-Ruotsissa. 

 

Viimeisiä metsäsuomalaisia: Johannes Johansson-Oinoinen eli Niittahon Jussi. Valok. Helsingin yliopiston kuvalaitos 5.10.1961.


© Internetix / Erkki Savolainen 1998  [Sisällysluettelo] [Edellinen sivu] [Seuraava sivu]