Etusivu l Sisällys l Hakemisto l <Edellinen l Seuraava>


2
Huumorin, koomisen ja naurun määrittelyä



Yleisesti ottaen huumoria, koomista ja naurua käsittelevissä kirjoissa ei käytetä tarkkaa termistöä. Termistöt ovat usein monitasoisia, ja merkitykset vaihtelevat tutkijasta toiseen. Tämä seikka voi johtua siitä, että huumoria tutkitaan samanaikaisesti monen tieteen alalla eivätkä yhteydet tieteiden välillä näytä olevan kovin tiiviitä. Käsitteiden hajaannusta aiheuttaa myös se, etteivät huumorin ja koomisen ilmiöt näytä kuuluvan minkään tieteenalan keskeisiin tutkimuskohteisiin. Ilmeisesti huumorin ja koomisen olennaisimmat piirteet on jo pitkän sivistyshistorian aikana havaittu. Nykyisin pohditaankin, miten aikaisempia teoreettisia katsomuksia tulisi nykyisen tietämyksen valossa tulkita ja arvioida uudelleen sekä kehittää edelleen. (Knuuttila 1992, 86, 92.) Määrittelyn ongelmien keskeisin lähde löytynee kuitenkin huumorista tai komiikasta itsestään – humoristinen tapahtuma on usein moniaineksinen ja -kerroksinen ja riippuvainen niin tekijöistä kuin tulkitsijoistakin. Erilaisella huumorintajulla varustetut ihmiset näkevät erilaiset koomiset tai humoristiset kohteensa eri tavoin. Kyse on ilmiöstä, jota ei voida tyhjentävästi määritellä, vaikka sen olemuksen erilaisia puolia voidaan kuvata ja selittää.


Mene sivuille:

2.1 Huumori, koominen ja huumorintaju
2.2 Teorioita huumorista
2.3 Lapsen huumorintajun kehittyminen
2.4 Naurun määrittelyä
2.5 Nauru ja koomisuus sosiaalisina ilmiöinä
2.6 Vitsi