Etusivu l Sisällys l Hakemisto l <Edellinen l Seuraava>


4.3
Aineiston luokittelu



Sivun hakusanat
:
Aineiston analyysi l Aineiston koodaaminen


Aineiston analyysia suuntaa Lahdeksen jaottelu opettajan perustaidoista. Käytännössä aineiston järjestely kuitenkin lähti liikkeelle tarinoiden erottelusta koululuokissa ja päiväkotiryhmissä käytetyn tahallisen ja tahattoman huumorin luokkiin. Kaikki tahallisen huumorinkäytön tilanteet analysoitiin niin opettajan kuin oppilaiden osalta. Luokituksesta jätettiin ulkopuolelle tilanteet, joissa opettaja ei ollut osallisena, eli tarinat, joissa oppilaat pilailevat opettajan kustannuksella mutta opettajan suhtautumista pilantekoon ei kuvattu.

Aineistosta nousevan alustavan luokituksen jälkeen Lahdeksen (1985; 1997) esittämät jäsennykset opettajan perustaidoista liitettiin luokitusrunkoon. Tämä kategoriointi kytki tarinoiden sisältöjä didaktiseen näkökulmaan ja selkeytti huumorinkäytön merkitystä suhteessa opettajan muihin taitoihin. Runkoon lisättiin myös ylimääräinen luokka "muut", jossa ei ollut kyse opettajan perustaidoista yhdistettynä huumorinkäyttöön. Komiikkaa tai huumoria syntyy ja on havaittavissa tahattomasti kehkeytyvissä tilanteissa, tai sitä viriää esimerkiksi koomisesta opettajapersoonasta. Luokkatilanteissa on paljon tahattomia koomisia tilanteita, jotka kuvastavat erilaisia luokan valtasuhteita, esimerkiksi oppilaiden nauramista opettajalle tämän tietämättä nauramisen syytä. Luokkaan "muut" otettiin mm. opettajan suhtautuminen oppilaan kommelluksiin sekä opettajan tahattomista teoista ja kommelluksista käynnistynyt hauskuutus.

Aiheen teoreettinen selvittely, kirjoittaminen sekä aineiston luokittelu etenivät rinnakkain analyysiprosessissa. Löydettyjä kategorioita syvennettiin eli pyrittiin saamaan "lihaa luitten päälle" etsimällä ja löytämällä aineistosta useita samantyyppisiä tapauksia saman kategorian alle. Näistä pyrittiin edelleen luomaan ylä- ja alakategorioita, joita lopuksi peilattiin aineistoa vasten.

Ylä- ja alakategorioiden luominen tuotti paljon päänvaivaa. Opettajan huumorinkäyttötilanteiden jakaminen Lahdeksen (1985; 1997) jäsentämien perustaitojen mukaan oli paikoin vaikeaa. Opettajan huumorinkäyttö jaottui usein monen perustaidon alaisuuteen. Jaottelun selkeyden vuoksi huumorinkäytön tapaukset piti ensisijaisesti sijoittaa johonkin peruskategoriaan. Opettajan huumorinkäyttötilanteissa yhdistyivät parhaimmillaan kaikki neljä opettajan perustaitoa. Kuitenkin muutkin huumorinkäyttötarkoitukset kunkin tapauksen kohdalla on huomioitu. Yhteisenä piirteenä on kuitenkin se, että tarkkoja rajauksia ja tyhjentäviä analyysejä on vaikea, jopa mahdoton, humorististen ilmiöiden piirissä tehdä.

Luokittelurungon luomisvaiheessa ongelmiksi nousivatkin usein ylä- ja alakategorioiden väliset suhteet. Ongelman ratkaisemiseksi vaadittiin jatkuvaa aineiston läpikäymistä ja uudelleenjaottelua, kunnes voitiin tehdä päätöksiä siitä, miten ja millä perusteella jaotella huumorinkäyttötapaukset kunkin perustaidon alaisuuteen. Lisäksi koimme ongelmaksi abstraktimpien luokitusnimien rakentamisen sekä oikeiden termien ja käsitteiden löytymisen kutakin luokkaa kuvaavaksi.

Aineiston koodaamiseen käytettiin Atlas-ti-ohjelmaa. Koodaus tapahtui monessa vaiheessa. Aluksi ohjelman avulla koodattiin aineistosta 500 juttua. Ensimmäisen koodauksen perusteella syntyneen alkuperäistä hienosyisemmän kategorioinnin pohjalta  kumpikin – Järvelä ja Keinänen –  tahoillaan luokitti 100 uutta tarinaa. Näin ensimmäisen kategorioinnin kestävyyttä testattiin rinnakkaisilla, toisistaan riippumattomilla koodauksilla. Toisen vaiheen koodauksia verrattiin ja molemmista kategorioista koottiin synteesi. Viimeisen kategorioinnin pohjalta koodattiin vielä aineisto kokonaisuudessaan. Näin kokeiltiin luokituksen kestävyyttä, joka vaihtoikin muotoaan viime metreille asti. Loppujen lopuksi koko aineisto tuli koodatuksi ja läpikäydyksi kahteen kertaan. Lisäksi koko ajan rinnalla kulkeva aiheen aikaisempien tutkimuksien tarkastelu suuntasi huomiota opettajan "huumorityövälineen" kannalta merkityksellisiin asioihin.