Etusivu l Sisällys l Hakemisto l <Edellinen l Seuraava>


7
Huumori motivaation herättäjänä ja aktivoijana


Sivun hakusanat:
Opetuksen keventäminen
l Oppilaiden motivointi komiikan avulla

Tekstinäytteet:
Yläasteela Wideniuksela oli aina niitä poliittisia vitsejä... l Makkaratehtaan koulutuksesa lihatiedon tunnilla opettaja havaitsi kurssilaisten huomion herpaantuvan... l Mulla on itelläni tapana käyttää opetuksessa huumorii silleen et jos oppilaat ei meinaa keskittyy asiaan... l En ole ikinä tavannut persoonallisempaa, hauskempaa ja vielä lisäksi tehokkaampaa opettajaa... l Kokeissa kysymykset oli muotoiltu hänen hauskan tyylinsä mukaisesti... l Sit ku joku vähä heikompi vastaa oikein ja pitää yrittää antaa vähä erilaista palautetta... l Tällä opettajalla oli myös tapana kuvittaa aina kokeitten arvosanat jollakin lailla... l Historian opettaja kutsui luokkaa "autuaiksi pässeiksi"... l


Opiskelua motivoivaa ja aktivoivaa huumoria kuvaavia tarinoita oli aineistossa prosentuaalisesti pienin osuus (7 %). Jaoimme motivointi- ja aktivointitaitoihin liittyvät tapaukset opetuksen keventämiseen (11) sekä oppilaan motivointiin opittavaan aiheeseen (12) huumorin avulla. Opettajat käyttivät humoristisia kevennyksiä lähinnä katkaistakseen ja helpottaakseen tiivistä opetettavaa asiaa, aktivoimaan oppilaita koomisten tempausten avulla sekä motivoimaan oppilaita hauskojen juttujen avulla uusiin asioihin. Oppilaan motivoimisen jaoimme oppimaan kannustamiseen sekä oppilaiden rohkaisemiseen ja kannustamiseen.

Opettajat käyttivät huumorikevennyksiä opetettavien asioiden välissä piristyksinä ja pitääkseen oppilaat valppaina. Jutuista kävi myös ilmi, että kevennykset olivat vuosikausien käytännön kokemuksen ja työn kautta opittua tietoa. Opettajan silmä harjaantui huomaamaan oppilaiden käytöksestä, milloin tunnin aines kävi raskaaksi ja oppilaat eivät kyenneet enää omaksumaan tietoa tehokkaasti. Kevennyksiä olivat vitsit, sutkautukset, hauskat jutut, hassut kysymykset ja kommentit. Vitsejä on käsitelty jo ihmissuhdetaitojen kategoriassa. Pari näytettä:

Yläasteela Wideniuksela oli aina niitä poliittisia vitsejä, mille se yksin naureskeli. Niistä mie tykkäsin, ko ne oli semmosia kevennyksiä. Ensin käythin sitä kuivaa asiaa läpi ja sitten se kerto vitsin. (299)

Makkaratehtaan koulutuksesa lihatiedon tunnilla opettaja havaitsi kurssilaisten huomion herpaantuvan, joten hän kesken kaiken kertoili tarinoita ja vitsejä. (910)

Opettajat käyttivät mielenkiinnon herättämiseen vitsien ja muiden sanallisten viestien ja keinojen lisäksi myös koomisia tempauksia. Opettajat esimerkiksi taputtivat käsiään yhteen, hyppäsivät ikkunasta pihalle hakemaan lunta, kiljaisivat kovaa säikäyttääkseen oppilaat, pamauttivat karttakepin pulpetille, laittoivat herätyskellon nukkuvan oppilaan pulpetille tai käyttivät muita virallisesta roolistaan poikkeavia toimintatapoja. Näyte:

Mulla on itelläni tapana käyttää opetuksessa huumorii silleen et jos oppilaat ei meinaa keskittyy asiaan, ni mä sanon et ekaks tärkee juttu on se ja se (nostaa etusormen pystyyn) ja tokaks tärkee juttu oli se (nostaa keskisormen pystyyn ). Eli ku mä näytän oppilaille keskisormee nii ne rupee aina hirnuu ku se on niitte mielestä hirveen hauskaa ja sit ne taas jaksaa keskittyykki paremmi. Et mitä sil opella on oikeen sanottavaa. (261)

Motivoiminen opittaviin asioihin mielenkiintoisten juttujen avulla liittyy läheisesti myös oppilaiden hauskuttamiseen. Tähän luokkaan on kuitenkin otettu jutut, jotka auttavat motivoitumaan oppiaineeseen. Huumorin sävyttämät jutut auttoivat asioiden muistamisessa ja "kevensivät tunnelmaa" esimerkiksi vastenmielisen oppiaineen yhteydessä. Opettajat käyttivät myös oppilaita havainnollistaessaan tai kertoessaan esimerkkejä. Lisäksi oppilaita käytettiin myös hauskojen juttujen kohteina, mikä sai oppilaat motivoitumaan paremmin aineeseen. Näyte:

En ole ikinä tavannut persoonallisempaa, hauskempaa ja vielä lisäksi tehokkaampaa opettajaa kuin hän. Tunnilla sai nauraa vedet silmissä hänen jutuilleen ja vaikeatkin asiat jaksoi opiskella paremmin huvittavien esimerkkien avulla. (742)

Tähän luokkaan kuuluu oppilaiden kannustaminen ja rohkaiseminen komiikan avulla (luokka 12) samoin kuin motivoiminen koulunkäyntiin sekä oppimisen mielekkyyden löytämiseen yksilöllisesti. Opettajat harjoittivat komiikkaa kannustaessaan oppilaita opiskelemaan. Opettajat kannustivat oppilaita komiikan keinoin ottamaan asioista selvää palkitsemalla hyvästä vastauksesta tai opettavasta virheestä, kannustamalla oppilaita hyvään koesuoritukseen ja kehumalla oppilaan ahkeruutta ja yritteliäisyyttä. Kannustamiseen liittyy myös oppilaiden virheellisiin suorituksiin suhtautuminen joko empaattisesti tai epäempaattisesti. Seuraavasta tarinasta käy myös ilmi opettajan välittäminen oppilaistaan, koska hän on nähnyt vaivaa keksiessään hauskoja ja oppilaille mieluisia koekysymyksiä:

Kokeissa kysymykset oli muotoiltu hänen hauskan tyylinsä mukaisesti. Jokaisessa koepaperissa istui luokallinen zombeja kärsivän näköisenä yrittäessään ratkoa jotain ongelmaa. Opettaja kannusti meitä ottamaan selvää asioista eikä olemaan pelkkiä vastaanottavia zombeja. (88)

Opettajat rohkaisivat oppilaita esimerkiksi parantamaan käyttäytymistään tai uskomaan itseensä. Opettajat kannustivat myös heikkoja oppilaita:

Sit ku joku vähä heikompi vastaa oikein ja pitää yrittää antaa vähä erilaista palautetta nii mä kiekasen niiku Janne Porkka konsanaan et AIVAN OIKEIN. Sen jälkeen kaikki muutki oppilaat keskittyy taas opetukseenki jos meinaan joku oli omissa ajatuksissaan. Ja kaikki huomaa et se heikompiki vastas oikein. (265)

Opettajat antoivat myös huumorin sävyttämää palautetta tai humoristisia palkintoja oppilaille, kun sovitut työt oli tehty. Jos tunti oli mennyt hyvin, opettaja kertoi vitsin tunnin lopuksi tai luki kirjasta hauskoja tarinoita. Jotkut opettajat käyttivät myös arviointiin huumoria:

Tällä opettajalla oli myös tapana kuvittaa aina kokeitten arvosanat jollakin lailla. Elikkä hän piirsi kuvan kokeen loppuun, joka aina muuten kuvasi varmasti jotenkin kokeen tekijää, ja tähän kuvaan hän sitten ns. piilotti antamansa arvosanan. Hänen kokeitaan kyllä oikein aina odotti takaisin innolla ja jännitti, että mitä sieltä sillä kertaa olisi tuleman... (205)

Joissakin tarinoissa opettajat käyttivät positiivisen palautteen antamisessa epäsuoraa, liioittelevaakin kehumista:

Tapahtui Jyväskylän Lyseossa (v. 1992–1995). Historian opettaja kutsui luokkaa "autuaiksi pässeiksi", sillä suurin osa luokasta oli tyttöjä ja he eivät muka osanneet mitään. Tosiasia oli, että kyseinen luokka oli lyseon silloista parhaimmistoa eli historian opettaja oli keksinyt hyvän vitsin. (368)